Voihan sosionomi opinnot..

Hauskaa lauantaita ihmiset!
Tai toivottavasti teillä on hauskempi lauantai kun tämä mun, mut pakko näitä koulutehtäviäkin joskus on tehdä. Vaikka sitten näin lauantai iltana. Huoh.. Sentään rakas kissani on seuranani taasen muutaman päivän ajan.
Onneksi sentään koko lauantaita en koululle ole uhrannut, aamulla kummini kävi ensiksi miehensä kanssa kahvilla luonani, sitten päivällä teimme Jussin kanssa vaatekaapin inventaariota. Ja voi apua, miten paljon mulla onkaan noita vaatteita! Inventaario jäi vielä kesken, sitä olisikin tarkoitus jatkaa huomenna.

Kiti<3

Kuitenkin vielä illasta kävimme Virtasalmella, Jennan haudalla ja isovanhempien luona kahvilla. En ymmärrä miten mulla voi vieläkin olla näin kova ikävä Jennaa, onhan hän ollut jo kaks ja puol vuotta enkelinä. Mutta silti, yhä edelleenkin sydämmeen sattuu ja meinaa itkettää kun sitä ihmistä muistelee. No, kaippa tämä ikävä muuttaa muotoaan ja helpottaa vielä jokin päivä..
Ja virtasalmen reissu veti mieleni taas matalaksi, tällä hetkellä olo on jälleen hyvin synkeä. Pari päivää mieliala oli jo korkeammalla, onneksi. Onneksi fiilistä myös helpottaa se tieto että viikon päästä istuskellaa Jussin kanssa palmujen alla, kaukana huolista, murheista ja stressistä.
Mutta jotta viikon päästä voi rentoutua, pitää nyt palata kouluhommien pariin ja jaksaa keskittyä päihdetehtävään. Vaikka enemmän mua houkuttelisi ihan mikä tahansa muu homma, esimerkiksi uuden tatuoinnin suunnittelu. ;)

-Ida