Suuria käännöksiä edessä!

Syvällisten keskustelujen jälkeen ystävän kanssa, mä oon tehny oikeesti ison päätöksen: mä haluan parantua. Eilis illan vakava keskustelu herätti mut, oikeesti pilaan tällä nykysellä tavalla elää elämääni niin välit ystäviin kuin perheeseen. Ei kukaa jaksa mun kiukutteluja kuunnella, mut sillon kun kaikki energia menee kalorien laskemiseen ja painosta stressaamiseen niin ei vaan jaksa enää muuta kuin kiukutella kanssa ihmisille. Toiset ihmiset on kuitenkin montakymmentä kertaa tärkeämpiä kuin luurangon laiha kroppa. 

Etenen projektissa kohti tervettä elämää pienin askelin: aluksi lopetan paastopäivien pitämisen, kalorien laskemisen (tai sitä ainkin yritän) ja kaiken punnitsemisen ennen syöntiä. Luovun myös rakkaasta vaa'astani. Myöskin x-hypyt ja muut jumpat sekä hhulluna liikkumiset saavat painua historiaan.

Niiinpä toivonkin tsemppausta nyt ihan joka ihmiseltä, tää on oikeesti vaikeaa, ja pitkä tie on edessä ennen kuin mä oon terve. Mut kyllä mä siihen pystyn, oon vahva ihminen. 

Nyt pidän ainakin viel muutaman päivän blogin tälläisenä mitä se nyt on, voi olla et sen jälkeen hävitän kaikki vanhat tekstit ja alan pitää tätä iha alusta, ihan uutena anoreksiasta parantumis blogina. 

Nyt mä alan syömään, kiitos ja nam.

-lilliputti