lauantai 22. marraskuuta 2014

Menneisyyden verhojen raotusta, part 2..

Elikkä siis, tää raotus ja seuraavat tekstit onpi viime vuoden joulukuulta. Tuntuu hullulta lukee noita tekstejä, en mä muistanu mite pakkomielle ne kalorit sillo oli. Ja miten naurettavasti panikoin 1000kcalorista? Iha oikeesti.. Hävettää jopa itseänikin lueskella noita. Mut no, koska tästä voi jollekin olla hyötyä ja koska näitä oon luvannu paljastella ni olkaatte hyvät!

”Tänään sit oon käyny kahessa mummolassa, lopputuloksena reilu 1000kcal.. Kohta kyllä siivoon ja jumppaan ni pääsen varmaa siihen 800 tai vähän alle. Tänään siis syöty: riisipuuroa, pipari x3, keksi x2, pullaa pieni pala x2 ja riisipiirakka. Hyihyi. Seuraavan kerran syön sit vasta huomen illalla, vuorokauden paasto on enemmänkin kuin ansaittu tän pvän ja eilisen jälkee.” (1.12.2013)

”Eilinen suju mainioisti, en syönyt murustakaan.. Ennen kuin sit jonain päähänpistona jäin ystävän luo yöks (se tietää liikaa mun syömättömyydestä..) ja sit muutama karkki, leipänacho, suolakeksi homejuustolla ja puol pulloo valkkaria. Ehk johoki tuhannen pintaa nous kalorisaalis..” (3.12.2013)

”47.7! Alle neljäkasin taas, jesjes. Suklaakalenterin suklaan mussuttelin (ja kaks keksiä jotta sain ton laatikon pesuun ja uudelleen käyttöön). Hyi mä. Tänää aattelin 'kokata' kukkakaalia ja sipulii. Kohta kunhan tarjouskahvin perässä ampaisen kauppaan.. Vaik ei mulla oo nälkä, eikä tee mieli ruokaa. Mut tiedän et ihmisen on joka pvä jtn syötävä, siks teen tota kevyttä ruokaa (n.50kcal)!! ” (4.12.2013)

”Ja mä nään kyllä peilistä miten mussa on vielä ainakin kaks ja puol kiloo liikaa rasvaa. En ees halua miettiä minkä näköinen olin sillon kun painoin yli viiskyt, hyihyi!!” (4.12.2013)

”JES! 46,7!!!! Mun aamun vaaka oli loisto, viel en kertaakaan näin kevyt ollut :) muut tulot:
Paino: 46,7
Vyötärö: 59 (0)
Lantio: 83 (-1,5)
Reisi: 45 (-1)” (6.12.2013)

Omnom, lihava olo nyt. Ja peilistä nään ton puolen kilon turvotuksen, hyisaatana!! Tnää sit tsemppi päällä, katotaan minkä aikaa menee ennen kuin pakkosyöttö jatkuu.." (9.12.2013)

”Lihava. Kuolen tähän täyteen oloon. N.3000 kiitos vitu jouluruokien, torttujen,piparien ja karkkien. VITTU!!!! En syö enää ikinä mitään. Ikinä. Ikinä. Ja vaa'-alle en huomenna mene” (10.12.2013)

Niin.. Tuota.. Vaik viikonloppu ei ihan suunnitellusti mennyt (fuck), niin mä tajusin jotain silloin. Mä oikeesti oon sairas ja tartten apua! Kauhealta tuntuu asia myöntää, mut hei oikeesti ei tää näännyttäminen oo terveellistä, mut vaiks mä kuinka yritän parantaa syömistäni en pysty. Sikspä mä sitä apua sit tartten.. Puhuin eilen koko viikonlopun tapahtumista muutaman ystävän kanssa ja niille pystyin jo myöntämään sairauteni, ehk se oli sit se mun ensimmäinen askel kohti taerveempää tulevaisuutta. En mä nyt mitenkä lihavaksi halua, en todellakaan, mut sen verran painoa takaisin (eli n.2kg) et mun hormoonitoiminta paranis ja menkat alkais taas.. Haluisin myös jatkossa pystyä syömään 'normaalisti', ilman et lasken kaloreita ja et liikun tai oksennan pakonomaisesti heti ruoan jälkeen. En vaan tiiä mite mä tuun onnistuu, ei mulla riitä taito tai kyky itelläni. Kait se ois pakko rohkaistua kallonkutistajalle, mutmutmut... No ehk tammikuussa sit, sinne asti mä kyllä pärjään tällä nykysellä tyylillä! 
Tänää oon syönyt joulutortun ja yogurtin, huimaa.. Eilen söin kaks mandariiniä ja kolme palaa suklaata. Huomenna taas vaakaan pitkästä aikaa, innolla odotankin jo tulosta! Hei ei, en mä saa riemuita siitä et laihdun kun just päätin parantua?! Apua, mun pää hajoo ihan just. Näihin sekaviin tunnelmiin, nyt mä rupeen tekee niit vitun x-hyppyi ja polttaa joulutorttua. Vaik just vannoin parantuvani. Ääääää!” (16.12.2013)

”Eiiii. A) mun olo on karsea, jalat tutisee, oksettaa ja paleltaa, joka asia vituttaa enkä jaksa kävellä yhtää.. B) oon syönyt tänään liikaa, en odota innolla vaakaa aamulla. C) sisko on yökylässä eli byebye kunnon yöunet..
Eka voi johtua joko siitä et oon nukkunu monta yötä ihan saatanan huonosti painajaisia nähden, tai sit tästä paastosta.. Tai sit oon kipee. Tokasta saan syyttää mummia ja siskoa. Ekaks mummin luona 1 ja 1/2 pientä perunaa, vähän kastiketta ja kaks lihapullaa, jälkkäriks minisiivu kääretorttua. Kaloreita about 250.. No sit pari tuntia tehokasta shoppailua ja nuo kalorit on poltettu, huh! Mut sit sisko tuli yöks.. Jouduin syömään 6 suklaakonvehtia (n.230kcal) ja yhen 130kalorin paulavanukkaan.. Noist kaloreista ehk muutaman poltin siivoomalla äsken vähän, mut reippaasti yli 300 ollaan tän päivän saldon suhteen, fuckfuckfuck!!! Kohta sisko rupee nunnuun, ja minä alotan hyppimisen. Tai ainaki yritän, jos tältä kauhealta ololtani vain suinkin pystyn.. 
Ja mun piti parantua?! En mä oikeesti pysty.. En ainakaan nyt kun se 45kg on lähempänä kuin koskaan!! Ja en mä alipainoinen oo ees paljoo, enkä todellakaan näytä liian laihalta!” (17.12.2013)

Niin.. Mä taian olla kusessa. Eilen meinasin kahesti pyörtyä siskon joulujuhlassa, ja äitihän huolestu hirmuisesti totta kai. Ja laitto mun ystävälle viestiä, nyt se meinaa mennä kertoon äitille etten syö tarpeeks. Vittuvittuvittu.  Ja se syöttää mua jatkuvasti, en mä taho lihoa, eikä mun tartte. Ja ei se pakko syöttö auta mitää, pahentaa vaan mun päänsisäistä oloa. Huoh..” (20.12.2013)

”Nyt oon ollu maanantaista asti äitin luona viettämässä joulua, ja näinä kolmena päivänä oon syöny varmaan kahen viikon annoksen ruoka.... Painoakin varmasti sen mukaan tullu lisää, aapua! Kohta meen takas omaan mökkiin, ja helvetti mä jumppaan koko illan. Ja huomisen. Ja pekuna lähen reissaan Hesaan, en syö mitään ennen sitä reissua. 48h:n paasto, ehkä paras idea pitkään aikaan?” (25.12.2013)

"Lopetan myös kotona syönnin, tai syön vaan jos a) en oo missää muualla oo joutunu syömään ja on kuolettavan paha nälkä tai b) on vaan niin kuolettavan paha olo et pakko. Näitä oloja on ollu, aina välillä.. Huomena tyhjään jääkaapista roskiin viel kaike ylimääräisen, eiköhän tää sillä kurin onnistu :)” (29.12.2013)

”Kuiteski ruokailujen suhteen päivä meni hyvin, en syöny mitää, illalla sit kaverien kaa siivu paprikaa, porkkanaa ja yks sipsi. Nuokin pakotettuna.. Sit kun pääsin kotia niin ei-niin-rakas ystävä, Bruno (=bulimiakohtaus), tuli kylään. Mätin hulluna läjän suklaatia ja sit kävin moikkaa wc-ankkaa. FUCK. 
(Oon siis nimenny mun sisällä asustavat häiriöt, näin mun on helpompi ite ajatella asioita ja elää tän kaiken kanssa. Normaalisti mun sisässä asuu vain Anneli eli mun syömättömyyteen kannustava anoreksia otus, mutta silloin tällöin kylään tulee myös Bruno eli bulimiakohtaus) 

Nyt ei pitäs tollastakaa enää tapahtuu, jääkaapin tyhjänsin eilen ja suklaa varastotkin on tyhjät, eli dieetin pitäs onnistua ny hyvin :) (31.12.2013)

Kevyimmillään mun paino siis kävi siin about 45kg:ssa, ja mun pitusella ihmisellä se tarkoittaa sitä et silloin alitin anoreksia rajan. Karua muistaa myös se, et tajusin jo tolloin olevani sairas, mut apua hain vasta monen kuukauden päästä ja oikean paranemisen alotin kesäkuussa.. Ihmiset, jotka samojen ongelmien kanssa kamppailette hakekaa sitä apua. Olkaa rohkeita, oikeesti se kannattaa! Tai jos joku havaitsee lähipiirissään ihmisen joka tarttisi apua, niin auttakaa häntä. Neuvokaa eteenpäin, kannustakaa syömään ja olkaa vain tukena. Muistan kuinka tärkeää tuolloin oli se kun vierellä oli vain joku joka tuki ja kannusti, vaikka aina en sitä ääneen sanonutkaan, enkä kyllä osoittanut muullakaan tavalla kiitollisuutta.


----


Toka osa tuli nyt yllättävän nopeesti, en siis yritellä vältettä kouluhommia.. :D
Mut mä lähen kohta kuuntelee Kaija Koota, huippua lauantaita lukijani!

-Ida

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti